2. – 3.8.2003, Tall Ships’ Race, Turku

Tätä keikkaa ei hirveästi suunniteltu. Alla oli perjantaisen duunin jälkeinen terassikierros, pitkä ilta hotellilla ja kosteat jatkot mun naapureita häiriköiden. Olin luvannut lauantaina mennä Jartsalle talkoisiin, mutta olosuhteiden takia en ollut herännyt puheluihin. Kun silmät lopulta aukesivat ja suostuin kuulemaan puhelimenkin, Kiguli soitti ja sanoi istuvansa Apen kanssa Tin Tin Tangossa Töölössä. Pojat olivat saaneet ajatuksen lähteä Turkuun junalla ja pyysivät mukaan. Noh, talkoot oli jo missattu, joten mikäpä siinä. Junamatka ei houkutellut ja todettiin Pikkiksellä olevan matkakelpoinen auto. Apella olisi tiedossa kuski, mutta väite osoittautui hetken päästä legendaksi. Pähkäilin hetken ja jostain mielen sopukoista löytyi ajatus, että Samu voisi vielä olla ajokunnossa tähän aikaan päivästä. Homma tärppäsi ja Samu oli valmiina reissuun. Ajoitus oli aika täpärällä, koska kaveri oli juuri junalla matkalla Tiksiin ja pahoille teille.

Kahden jälkeen koko ryhmä oli koossa mun kämpällä valmiina lähtöön: sioista Samu, Kiguli, Pikkis ja matkareportteri sekä ulkopuolisena vahvistuksena ja idean todellisena isänä Ape. Shelliltä haettiin evästä ja matka sujui hilpeissä merkeissä ensin Hiidenvedelle pitämään breikkiä ja edelleen Halikkoon, jossa oli pidettävä pieni puhaltelutauko. Soiteltiin sikojen Turun-osaston päällikölle Salmiselle ja ilmoitettiin piipahtavamme kaverin raksalle Piikkiöön. Pienen mutkan jälkeen raksa löytyi ja alkoi näyttää sen verran valmiilta, että saatiin Salminen mukaan saman tien.

Käväistiin vielä Salmisen kämpällä jossain Turun lähiössä ja hilppastiin samoin tein kohti Aurajoen rantoja ja Samppalinnan vuoren juurelle laittamaan auto parkkiin. Emme olleet ainoita samalla matkakonseptilla, vaan samalla parkkiksella oli myös autollinen viehättäviä tamperelaisneitokaisia.

Vuorossa olivat rannan ravintolalaivat, minkä jälkeen ryhmä totuttuun tapaan vähän hajosikin. Ape katosi johonkin kuppiloihin, eikä kaveria enää sillä matkalla näkynytkään. Aamulla saatiin vaan viesti, että vesseli on jo himassa. Kigulin ja Samun kierroksesta on vain toinen toistaan mystisempiä lausuntoja. Kiguli meinasi muun muassa saada poliisit peräänsä jonkin mitättömän väärinkäsityksen seurauksena. Salmisen ja Pikkiksen kanssa kierreltiin rannassa ja keskustassa (Vaakahuone, Blanko), kunnes rankin kokemani sadekuuro iski Turkkusen päälle. Puolen tunnin sateen jälkeen kadut tulvivat ja esimerkiksi Eerikinkadulla oli vähintään 30 senttiä vettä. Rehellisesti voin todeta kaupungin olleen siinä vaiheessa vähän sekaisin. Edellisen kesän Euroopan sateet olivat toki rajuja, mutta ne olivat pitkäkestoisia ja ajan myötä vähän tuhoisampia, mutta tuommoinen ryöppy kerralla oli mielenkiintoinen kokemus.

Apea lukuun ottamatta kaikki muut oltiin lopulta autossa nukkumassa muutama tunti. Paitsi Salminen oli tietysti pyörähtänyt cäbillä himaan. Aamulla autossa oli ahdistavan kuumaa ja ahdasta ja meitsi lähtikin pyörimään satamaan purjelaivojen lähtöä katsomaan. Siellä oli muitakin…

Iltapäivästä lähdettiin takaisin päin Samun toimiessa edelleen kuskina. Eilisen hilpeä matkatunnelma oli poissa, vaikka kyllähän sitä vielä muutamat hyvät naurut irtosi. Kotosalle päästiin varsin jouhevasti ja kaikki taisivat olla ihan positiivisella fiiliksellä ex tempore-keikasta. Eipä näitä olekaan pariin vuoteen tehty näin isolla ryhmällä.

Yllätysterveisin,

matkareportteri Sami

Kuvien lähde: Tall Ships’ Race Turku – kuva-arkisto (http://www.tallshipsrace.fi/suomi/kuvapankki.php)